Pallit pois niin ei pullistele – Sterilointi ja kastrointi käytösongelmien ratkaisuna?

Meiltä kysytään usein: ”Pitäisikö koira kastroida, jotta se lopettaisi rähinän hihnassa?” tai ”Rauhoittuuko se leikkauksella?”. Vastaus on usein monimutkaisempi kuin pelkkä veitsen näyttäminen. Voidaan hieman kärjistäen sanoa, että jos kivekset tai munasarjat olisivat koiran käytöksen suurin ongelma, evoluutio olisi todennäköisesti hoitanut ne pois päiväjärjestyksestä jo muutama miljoona vuotta sitten.

Koulutusmaailmassa eli pitkään vahva uskomus siitä, että koiran aggressiivisuus tai moni ei-toivottu käytös johtuu ”dominanssista” ja liiasta testosteronista. Tämän ajattelutavan mukaan hormonien poistaminen poistaisi myös ongelman. Nykyinen tutkimustieto (esim. Hart et al. 2020) kertoo kuitenkin aivan toista tarinaa.

Pääsimme seuraamaan tästä aiheesta käyttäytymiseen erikoistuneen eläinlääkärin Amber Batsonin luentoa. Hän on yksi alansa arvostetuimpia luennoitsijoita maailmassa.

Koko vaikuttaa: Miksi iso koira on suuremmassa vaarassa?

Yksi hätkähdyttävimmistä havainnoista Batsonin esittelemässä tutkimustiedossa on se, kuinka merkittävästi koiran koko vaikuttaa leikkauksen riskiprofiiliin. Erityisesti suuret, yli 25 kg painavat koirat kantavat fyysisesti suurimman taakan varhaisesta hormonien poistosta.

1. Nivelet ja liikkuminen (Suuret rodut)

Sukuhormonit ohjaavat kasvulevyjen sulkeutumista. Kun ne poistetaan ennen kuin koira on fyysisesti valmis (usein alle 1 vuoden iässä), luusto kasvaa ”väärin”.

• Ristisidevauriot: Riski kasvaa huomattavasti suurilla roduilla, jos ne leikataan alle vuoden ikäisinä.
• Nivelrikko (Artriitti): Tutkimukset osoittavat suoran yhteyden varhaisen kastroinnin ja myöhemmän nivelrikon välillä erityisesti suurilla koirilla.
• Lonkkaviat: Kasvun epätasapaino altistaa nivelten kehityshäiriöille.

2. Syöpäriskit (Kokoeroja havaittavissa)

Vaikka leikkaus poistaa munasarja- tai kivessyövän riskin, se nostaa monien huomattavasti aggressiivisempien syöpien todennäköisyyttä:

• Osteosarkooma (Luusyöpä): Erityisesti suurten rotujen vitsaus, jonka riski nousee leikatuilla yksilöillä.
• Hemangiosarkooma (Verisuonikasvain): Riski nousee erityisesti suurilla roduilla, jos leikkaus tehdään yli vuoden iässä.
• Lymfooma: Yhteys kastrointiin on havaittu erityisesti tietyillä suurilla roduilla (esim. kultainennoutaja).
• Virtsarakon syöpä: Mielenkiintoista kyllä, tämä riski näyttää kasvavan sekä pienillä että suurilla roduilla leikkauksen myötä.

Mutta entä se käytös?

Moni toivoo kastroinnin olevan ”luonteen tasoittaja”, mutta tutkimukset (mm. McGreevy et al. 2018; Starling et al. 2019) osoittavat päinvastaista:

• Pelon lisääntyminen: Uroskoirien kastrointi voi lisätä aggressiota vieraita kohtaan jopa 26 %, jos se tehdään 7–12 kuukauden iässä. Testosteroni on nimittäin myös itseluottamushormoni. Kun se viedään pois, jäljelle jää usein epävarmuus, joka purkautuu rähinänä.
• Narttujen reaktiivisuus: Nartuilla sterilointi on yhdistetty lisääntyneeseen reaktiivisuuteen ja jopa aggressioon omistajaa kohtaan, erityisesti jos koira on jo valmiiksi arka.
• Kilpirauhasen rooli: Leikatuilla koirilla on 30 % suurempi riski sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. Koska kilpirauhanen säätelee mielialaa, sen vajaatoiminta näkyy usein lisääntyneenä pelokkuutena tai ärtyisyytenä.

Konteksti on kaikki kaikessa

Me katsomme koiraa aina kokonaisuutena. Jos koiralla on käytöshaasteita on ensin selvitettävä käytösten syy. Siis ennen kuin harkitaan kirurgisia toimenpiteitä, on ensiarvoisen tärkeää selvittää:

• Onko koiralla kipuja?
• Onko koiran biologia, esimerkiksi ruokinta, kunnossa?
• Onko koiralla kenties vain puutteelliset taidot kohdata maailma?

Summa summarum

Hormonit eivät ole vain lisääntymistä varten, vaan ne ovat välttämättömiä umpieritysrauhasia, jotka pitävät koiran fysiikan ja psyykeen kasassa. Jos koirasi rähisee, syy on harvoin kiveksissä tai munasarjoissa.

Ennen kuin varaat ajan sterilointiin tai kastrointiin, kysy itseltäsi: Haluanko hoitaa oiretta vai sen perimmäistä syytä?

Ehdotankin, että autetaan mieluummin koiraa ymmärtämään maailmaa kuin viedään siltä sen luonnolliset työkalut siihen.

Lähteet: Amber Batson, "Aggression in Dogs" course; Hart et al. (2020) "Assisting decision-making on age of neutering for 35 breeds of dogs".